Parran historia

Partaa on liitetty useissa kulttuureissa viisauteen, seksuaaliseen kyvykkyyteen, korkeaan asemaan tai vanhuuteen, mutta myös epäsiisteyteen ja eristäytymiseen.
   Ensimmäisiä parran ajoon viittaavia työkaluja on löydetty 30 000 vuoden takaa ja pronssikaudelta jo koristeltuja partaveitsiä. Mesopotamiassa yläluokan miehet käyttivät paljon aikaa pitkien partojensa hoitamiseen, muinaiset persialaiset taas suosivat lyhyttä punaiseksi värjättyä ja kullalla koristettua partaa.

Lähde

   Muinaisessa Egyptissä pitkä leukaparta kuului vain eliitille ja oli jumalainen symboli. Koska parta nähtiin jumalillisena asiana, yläluokan niin miehet kuin naisetkin käyttivät kullattua tekopartaa leuassaan. Muuten egyptiläiset olivat tarkkoja karvoistaan ja poistivatkin ne pikku tarkasti poskistaan, päästään ja sääristään.  Kreikassa parta oli ensin status symboli ja yhdistettiin jumaliin, esim. ylijumala Zeus nähtiin parrakkaana kun taas nuoremmat jumalat olivat parrattomia siloposkia. Myöhemmin Aleksanteri Suuren aikana parrattomuus tuli muotiin, kun hän halusi sotilaidensa ajavan parran ettei vihollinen pystyisi tarttumaan siihen. Tämän jälkeen parrat alettiin yhdistää filosofeihin. Samoihin aikoihin myös Roomassa parta syrjääntyi ja parrattomuudesta tuli muotia.

Lähde

   Saksan alueella asustaneet germaanit näkivät parran pelkuruuden merkkinä. Nuoret pojat antoivat parran kasvaa niin kauan kunnes saivat tapettua pahimman vihollisensa. Viikingit pitivät useasti partansa hyvin huollettuna ja letitettynä, joidenkin viikinki yhteisöjen mielestä parraton oli haukkumasana.
   Keskiajalla parta oli todella muodissa Euroopassa, Espanjassa käytettiin paljon irtopartoja. Muslimimaissa parrat saivat suosiota profeetta Muhamedin johdosta. Uudella ajalla parrat menettivät otettaan ja alettiin pitää joko ajeltuja kasvoja tai kapeaa leukapartaa. Venäjällä Pietari Suuri halusi olla mukana eurooppalaisessa muodissa niin paljon, että määräsi partaveron kansalaisilleen, jotta he leikkaisivat partansa pois. Yhdysvalloissa parta palasi takaisin muotiin 1800-luvulla. 1800-luvulla vallankumouksen merkkinä parta sai jälleen suosion myös Euroopassa. 1900- luvulla parrattomuus tuli kuitenkin taas takaisin, koska maailman sodan aikoihin kaasunaamiot eivät muuten mahtuneet päähän.
   1950- luvulla parta alkoi kasvattaa suosionsa takaisin. 1980-luvulla muotiin tuli parransänki ja 1990- luvulla taas miniparta. 2000- luvun jälkeen suosiotaan on pitänyt "metsuriparta"

Teimme koulussa miesasiakaskokonaisuuden. Asiakas ei halunnut hiuksien leikkausta, joten vaalensin ensin oman tyven pois muuten vaaleista hiuksista, jotta saatiin tummanharmaa näkyviin. Siistin partaveitsellä viikset ja parran.

 Rakkaudella Suvi

Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Parta